Cru on ranskalainen viinitermi, joka viittaa ennen kaikkea alkuperään ja terroiriin – paikkaan, jonka uskotaan näkyvän viinin luonteessa. Se voi tarkoittaa yksittäistä tarhaa, rinnettä tai jopa kylää, ja merkitykset vaihtelevat alueittain (esim. Burgundi, Champagne, Beaujolais, Bordeaux). Yhteistä on, että cru...

Mitä samppanjan kanssa syödään? Tämä tiivis artikkeli kokoaa samppanjan toimivimmat ruokaparit ja periaatteet: suolaiset, raikkaat ja selkeästi maustetut annokset nostavat esiin viinin hapokkuuden, kuplat ja mineraalisen raikkauden. Samppanja on paljon muutakin kuin malja – se on monikäyttöinen ruokaviini. Käymme läpi,...

Oranssi viini on valkoviinirypäleistä tehty viini, jossa mehu käy tai lepää kuorten kanssa. Kuorikontakti tuo kuparisen sävyn, tanniineja ja mausteista rakennetta – tyyli asettuu valko-, rosé- ja punaviinin väliin. Aromit liikkuvat kypsästä omenasta ja aprikoosista teen, yrttien ja pähkinän vivahteisiin....

Käyminen on prosessi, jossa hiivat ja bakteerit muuttavat sokerit uusiksi yhdisteiksi – siksi taikina kohoaa, hapankaali saa kirpeyttä ja rypälemehusta syntyy viiniä. Viinissä hiiva muuttaa sokerin alkoholiksi ja luo aromeja, mikä selittää, miksi sama rypäle voi maistua sitruksiselta, hedelmäiseltä tai...

Artikkeli avaa, miten roséviini syntyy punaisista rypäleistä: ratkaisevia ovat kuorikontakti sekä valmistustavat kuten suorapuristus, lyhyt maseraatio ja saignée. Väri heijastaa rakennetta – vaaleasta raikkaasta marjaisaan ja täyteläisempään – samalla kun viileä käyminen säilyttää hedelmäisyyden ja hapokkuuden. Kuvaamme, miten väri kertoo...

Punaviini syntyy, kun punaiset rypäleet käyvät kuoriensa kanssa – juuri kuorikontakti määrittää värin, tanniinit ja rungon. Artikkeli näyttää, miksi valmistus ratkaisee: sadonkorjuun ajoitus, käymislämpötila ja maseraation pituus sekä malolaktinen käyminen ja kypsytys teräksessä, tammessa tai betonissa muokkaavat tyyliä. Lajike näkyy...